Yrittäjän päiväkirja - missäs se kameli nyt taas on?

No niin. Taisin taas vilauttaa taikatemppua nimeltä “hups, kolme kuukautta katosi”. Kevät meni nimittäin sellaisella vauhdilla, että hyvä kun tukka pysyi mukana. Yrittäjänä ja omien sanojeni mukaan “lady bossina” on saanut revetä vähän joka suuntaan – mutta täytyy sanoa, että ihanaa tämä on ollut. Vaikka välillä on meinannut unohtua, mikä viikonpäivä on menossa… tai se, että sukkia voi oikeasti pestä välillä.

Aurinko paistaa tänäkin aamuna lempeillä kesäsäteillään, ja mietin tässä, miten paljon kaikkea on tullut puuhattua. Eli: mitäpä minä, luovan kaaoksen kuningatar, olen oikein touhunnut?

Käsityöpajojen kuningaskunta – tuftauksesta mosaiikkiin

No, tuftauskursseja tietenkin! Niitä on vedetty hymyssä suin, vaikkakin hieman lankapölyä niellen, sitä ei voi välttää :) . Ja nyt, kuulkaas, olen lähtenyt tutustumaan myös mosaiikin saloihin. Kyllä vain – tavoitteena on laajentaa pajojen repertuaaria ja houkutella lisää innokkaita käsillätekemisen ilosieluja mosaiikin maailmaan. (Spoiler: liimaa kuluu, ja sormiin jää laattoja... joskus myös pysyvästi.)

Yrittäjyys on muuten ihan oma taiteenlajinsa. Jos olisin tiennyt etukäteen, miten paljon mikropuuhailua tähän liittyy, olisin ehkä pakannut kamelinselkärepun mukaan. Siis oikeasti – tavaran raahaamista paikasta toiseen, jatkuvaa postipakettien noutoa ja vientiä, rautakauppareissuja liiman ja työkalujen perässä… ja tietenkin tuftauspyssyjen "tehohuoltoa", koska mikäs sen parempaa kuin leikkiä insinööriä ilman koulutusta.

Menetetty opettaja, löytynyt käsityöläinen

En kadu alanvaihtoani hetkeäkään. Entisessä elämässäni olin kuvataiteen opettaja. Tykkäsin siitä kyllä, mutta sydän kaipasi jotain muuta. Aloitin siis viiskymppisenä alusta.(koskaan ei ole liian myöhäistä!)

Lapsuuteni kului Laajasalossa, tuossa Helsingin merellisessä paratiisissa, missä kalliot kutsuivat juoksukisoihin ja jäätelöä kului niin, että laktoosinsietokykykin joutui ihmettelemään moista touhua. Teininä muutettiin Vantaalle – hei vaan Tikkurila! Siellä oli uudet kulmat ja uudet kommellukset.

Lukion jälkeen hyppelin vähän koulusta toiseen: Järvenpäässä, Laajasalossa ja lopulta haaveet veivät ulkomaille. Hain Englantiin opiskelemaan taidetta ja pääsin kuin pääsinkin sisään. Valokuvaus vei mennessään ensin Sunderlandissa ja myöhemmin Manchesterissa.

Ja kas, ennen kuin huomasinkaan, olin jo opettajakoulutuksessa. Sitten Lontoon kautta maailmalle: Pohjois-Sudaniin, Hongkongiin, Thaimaahan… Sain kokea Saharan hiekkamyrskyt lähietäisyydeltä, grillatun skorpionin suupielessä (Cambodiassa) ja meduusan pistoja vatsanahassa. Ihan oikeasti – kukaan ei varoita niistä minimiinoista vedessä Balin snorklausretkillä.

Vaikka arki seuraa perässä ihan kaikkialle, oli se elämä rikasta ja täynnä tarinoita. Mutta nyt, kotona Suomessa, saan vihdoin tehdä sitä, mistä olen aina unelmoinut.

Käsillä tekemisen ilo – ja värien villi valtakunta

Olen aina ollut luova tyyppi – se, joka mieluummin piirsi koepaperin reunoihin kuin vastasi kysymyksiin. Kirjoittaminen, askartelu, tuunaaminen, tekeminen… mitä vain, kunhan siinä sai vähän sottaa ja käyttää värejä.

Olen ollut monessa mukana: kassana, siivoojana, baarimikkona, lentoemäntänä, lastenhoitajana, jopa huoltomiehenä (älkää kysykö). Mutta nyt tuntuu, että olen vihdoin kotona. Tämä on se mun juttu – vaikka täytyy myöntää, että käsityöläisen elämä on kaikkea muuta kuin helppoa. (Tästä muuten pitäisi kirjoittaa ihan oma blogi. Oikeasti. "Käsityöläisen tunnustuksia" tai jotain sellaista.) Mutta intoa ja iloa riittää, huumori on se joka on kantanut maailman kolkissa ja se kantaa myös yrittäjyyden aallokoissa.

Kesä, kurssit ja pieni breikki – tervetuloa mukaan!

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa – kristallipallo on yhä huollossa ja kahvinporoista saan korkeintaan stressin. Mutta yksi asia on varma: toivon sydämestäni, että ihmiset löytävät tiensä tuftaus- ja mosaiikkikursseille myös kesän aikana. Ja erityisesti te, jotka rakastatte värejä, iloa ja luovuutta – tervetuloa mukaan ideoimaan, kokeilemaan ja luomaan!

🌸 Tässä kesäkuun viimeiset kurssit, joihin voit vielä hypätä mukaan:

• Torstai 12.6 klo 14–17 – Mosaiikkityöpaja: 40 cm puutarhaperhonen

• Lauantai 14.6 klo 11–15 – Lastenpäivä Iittalassa: Walk-in mosaiikkipaja lapsille (Paikka: Iittala Village)

• Keskiviikko 25.6 klo 14–18 – Tuftauskurssi

• Lauantai 27.6 klo 10–14 – Tuftauskurssi

☀️ Ja sitten – boss lady pitää pienen mutta ansaitun hengähdystauon heinäkuussa, jotta syksyllä jaksaa taas puhaltaa täysillä! Eli: jos haluat päästä vielä kesäfiiliksissä kurssille, tai etsit paniikissa polttaritekemistä nyt on erinomainen hetki napata paikka.

Tervetuloa mukaan pajalle – olit sitten tuftausnoviisi tai kokenut liimakuningas, täällä ei kukaan jää ilman väriä (tai mahdollisesti vähän liimaisia sormia)

Ateljee Piccolo, Palokunnankatu 9, 3Krs. (Hissilläkin pääsee)

Varaukset: ateljeepiccolo@gmail.com

Whataspp: 045 787 55 817

Instgram: @ateljeepiccolodesign