Ah, Halloween ja käsityöt! Päätinpä sitten tuftata itselleni teemallisen kummitusmaton – mikä voisi mennä vikaan? No, kuten pian huomasin, kaikki.
Tuftauspyssy tuntui olevan elossa enemmän kuin minä, ja lanka jumittui juuri, kun olin pääsemässä flow-tilaan. Kuinka monta kertaa sitä voikaan yrittää viritellä lankaa uudelleen ja silti ihmetellä, miksi pyssy ampuu omia kuvioitaan?
Sain kuitenkin pidettyä hermot kasassa, vaikka muutama värikäs sana pääsikin livahtamaan suustani... Ja kun vihdoin sain tuftauspyssyn ruotuun, eteni työ kuin tanssi – ainakin siihen asti, kunnes viimeistelyn aika koitti.
Käytin trimmeriä saadakseni reunat siisteiksi, mutta arvaat varmaan, miten siinä kävi? Trimmeri päätti viipaloida yhden värialueen kuin kurpitsanpään. Onneksi värien kontrastit saatiin lopulta kohdalleen – ja voin ylpeänä sanoa, että matosta tuli lihan jees, ja haamuileva tunnelmakin säilyi.
Teemalliset käsityöt ovat ihanan rentouttavia, ja vaihtelu piristää, kun rutiini alkaa puuduttaa. Onneksi kummitusmatto on valmis ja paikallaan lattialla. Se muistuttaa minua siitä, että vaikka käsityöt voivat olla yhtä draamaa, lopputulos voi silti olla aika pähee – vaikka itse sanonkin!
Comments